surusumua.blogspot.com
Surusumua: Tunnelmia terapian lopettamisen jälkeen
http://surusumua.blogspot.com/2013/08/tunnelmia-terapian-lopettamisen-jalkeen.html
Lauantai 17. elokuuta 2013. Tunnelmia terapian lopettamisen jälkeen. Nyt on kulunut 2 kuukautta siitä kun lopetin psykoterapiani. Olisin toki ollut muutenkin kesän ilman terapiaa, mutta tauko olisi jo loppunut viime viikolla. Tällä(kin) hetkellä tuntuu siltä, etten tarvitse enää terapiaa. Eipä tässä nyt oikein ole muuta kerrottavaa, kohta iskee varmaan haikeus siitä, että kesä loppuu. Mä oon niin kesäihminen, vuodesta vois poistaa kokonaan loka-, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun. Mut...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: Fokus muualla
http://surusumua.blogspot.com/2014/02/fokus-muualla.html
Tiistai 25. helmikuuta 2014. Tää voi olla tän blogin viimeinen postaus, tai sitten ei. En ole tuntenut tarvetta tulla kirjoittamaan mitään, ja tuntuu, etten ihan lähitulevaisuudessa mitään aio kirjoittaa. Mutta jätän mahdollisuuden kuitenkin avoimeksi. Kommentit on edelleen tervetulleita. On ollut kiva huomata, kun joihinkin todella vanhoihin kirjoituksiin on kommentoitu jotain, joka on herättänyt mut ajattelemaan asiaa uudelleen. Olen aloittanut täysin eri aiheesta eri tunnuksilla blogin, jota en valite...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: elokuuta 2013
http://surusumua.blogspot.com/2013_08_01_archive.html
Lauantai 17. elokuuta 2013. Tunnelmia terapian lopettamisen jälkeen. Nyt on kulunut 2 kuukautta siitä kun lopetin psykoterapiani. Olisin toki ollut muutenkin kesän ilman terapiaa, mutta tauko olisi jo loppunut viime viikolla. Tällä(kin) hetkellä tuntuu siltä, etten tarvitse enää terapiaa. Eipä tässä nyt oikein ole muuta kerrottavaa, kohta iskee varmaan haikeus siitä, että kesä loppuu. Mä oon niin kesäihminen, vuodesta vois poistaa kokonaan loka-, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun. Mut...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: elokuuta 2012
http://surusumua.blogspot.com/2012_08_01_archive.html
Lauantai 25. elokuuta 2012. En ole kirjoittanut, koska ei ole tuntunut olevan mitään sanottavaa. Tosin se on vain hyvä asia. Eilen ystäväni kysyi, mitä mulle kuuluu. Vastasin, että "kuuluu ihan hyvää, ei. Ihmeempiä. Tai on se aika ihmeellistä, että kuuluu hyvää. Terapian lopettamisesta ollaan puhuttu, mutta en ole vielä tehnyt mitään päätöksiä. Todennäköisesti lopetan vuoden päästä, kesätauon ja joulutauon välissä. Selviytymisopas jouluun – Luukku 6. Ärsyttää ja väsyttää, s* * *a. Yksi peikko pelistä pois.
surusumua.blogspot.com
Surusumua: Vuosi ilman terapiaa
http://surusumua.blogspot.com/2014/06/vuosi-ilman-terapiaa.html
Torstai 19. kesäkuuta 2014. Siitä on nyt kulunut tasan vuosi, kun olin viimeisen kerran psykoterapiavastaanotolla. Jollain tavalla tuntuu, että aika on kulunut hirveän nopeasti, toisaalta taas tuntuu, että siitähän onkin jo kauan aikaa, kun kävin terapiassa. Luin nuo 5 viimeisintä postausta, jotka olen julkaissut tässä vuoden aikana, eikä mulla ole oikeastaan juuri mitään lisättävää niihin. Rakastan elämää, vaikka se onkin vaikeaa. 28 maaliskuuta 2016 klo 21.37. 2 huhtikuuta 2016 klo 20.50. Kiitos toivot...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: Vaikein jäljelle jääneistä ongelmista
http://surusumua.blogspot.com/2013/12/vaikein-jaljelle-jaaneista-ongelmista.html
Torstai 19. joulukuuta 2013. Vaikein jäljelle jääneistä ongelmista. Voin melko hyvin, mutta olen kuntoutumisestani huolimatta edelleen stressiherkkä masennusaltis surumielinen neurootikko. Terapian avulla olen oppinut valtavasti itsestäni, ja muuttunutkin paljon, mutta persoonallisuuden piirteet on yhä samat, paljolti tunteet on yhä samat, ihmissuhteet on samat. En tiedä, mitä haluan, olen jumissa. 5 vuoden terapia ei ole auttanut mua siinä, että olisin "päässyt yli"/"käsitellyt"/". Selvittänyt" tunteeni...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: Neurootikon laskelmia ja terapian ylistystä
http://surusumua.blogspot.com/2013/06/neurootikon-laskelmia-ja-terapian.html
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2013. Neurootikon laskelmia ja terapian ylistystä. Psykoterapiani on nyt loppu. Kävin psykodynaamisessa psykoterapiassa reilun viiden vuoden ajan. Tänään oli vihoviimeinen kerta. Tuntuu hyvältä, mutta haikealta. Olen iloinen uudesta elämänvaiheesta, mutta surullinen, koska terapeutille piti jättää jäähyväiset. Psykoterapiakertoja kertyi yhteensä 413 ( 2 kertaa alussa tutustumiskäynnillä). Rahaa näinä 413 kertana on kulunut:. Minulta 12 440€, eli. Yhteensä 22 868€. Ensituntuma on...
surusumua.blogspot.com
Surusumua: lokakuuta 2013
http://surusumua.blogspot.com/2013_10_01_archive.html
Keskiviikko 16. lokakuuta 2013. Tulin vain kertomaan, että nyt 4 kuukautta psykoterapian lopettamisen jälkeen ei ole oikein mitään uutta kirjoitettavaa. No ehkä nyt jotain pientä kuitenkin. Terapiaa tai terapeuttia en ole enää kaivannut. Stressiä ja ahdistusta ja väsymystä on ollut, mutta vain vähäistä. Vaikeita asioita olen osannut puida ihan vain päässäni ilman tarvetta purkaa niitä johonkin (terapiaan, miehelle, ystäville, edes päiväkirjaan). Vuosia psykoterapiassa, ja selviytynyt. La vita è bella.
surusumua.blogspot.com
Surusumua: marraskuuta 2012
http://surusumua.blogspot.com/2012_11_01_archive.html
Sunnuntai 4. marraskuuta 2012. Tuntuu hyvältä ja pahalta. Olen kiitollinen siitä, etten ole masentunut. Olen tyytyväinen siihen, että olen fyysisesti terve. Olen iloinen siitä, etten ole kuolemassa. Olen helpottunut siitä, ettei mulla ole migreeniä tai syöpää. Tai edes flunssaa. Taitava. Olen innostunut kahdesta harrastuks e. Stani ja nautin niiden tekemisestä. Tuntuu hyvältä ja pahalta. Selviytymisopas jouluun – Luukku 6. Liikunta ei ole himosporttaajien etuoikeus - eikä syöminen ravintotieteilijöiden.
surusumua.blogspot.com
Surusumua: helmikuuta 2013
http://surusumua.blogspot.com/2013_02_01_archive.html
Tiistai 26. helmikuuta 2013. Masennus tais tullakin takaisin (toivottavasti vain lyhytaikaisesti). Niin, otsikossa se on jo sanottu; olen nyt sitten kuitenkin masentunut. Toivottavasti notkahdus olisi vain väliaikaista ja viime vuoden hyvä fiilis tulisi takaisin viimeistään loppuvuodesta, mielellään jo kesällä. En millään just nyt jaksais tätä massiivista surua, en enää jaksais olla masentunut. Mut pakko jaksaa. Sen lisäksi, että suren sitä, että mieheni isä kuoli, suren sitä, että menetin jotain, mitä o...
